Löysin itsestäni, tai vaatemaustani puolen, jota harvemmin näkee. Ehkä se on vuosien saatossa alkanut kuoriutua ulos tuolta jostain vastapainoksi rennolle lököhousu tyylille ja poikatytölle.
Kaikki alkoi oikeastaan siitä, että nukkumaan mennessäni muistin kaapissani lojuvan valkoisen pitkän alushameen.
En oo oikeestaan käyttäny sitä, kun en pidä pitkiä hameita, mutta se vain on kulkeutunut mukanani paikasta toiseen. Nyt kesken nukahtamisyritysten iski visio päähän mitä siitä tekisin ja nukkumisesta ei meinannut enää tulla mitään. En antanut itselleni lupaa syöksyä yöllä toteuttamaan visiotani, vaan säästin sen seuraavaan päivään. Tässä tulokset:Mun romanttisempi puoleni... :)
Ja se käy edelleen myös alushameesta... Tuon harmaan tunikan tein, ku ootin Ronjaa ja siitä on tullu yks mun suosikkivaatteista. Tosi monikäyttöinen tuntuu olevan.
Hyvää ystävänpäivää!-Sari-
Ihana uusi elämä! Tosi herttainen! Mitä oot tehnyt kaulukselle, se kun ei oikein hiusten alta näy?
VastaaPoistaTosiaan se jäi hieman piiloon... Se on muuten ihan perusmallinen kaulus, mut siinä on sellanen nauha/pitsi, missä on tasaisin välein reikiä ja niistä menee nauha, joka kiristää kauluksen sopivan kireelle... Ehkä mun pitäis laittaa siitä kuva, ku sitä on hieman hankala selittää :)
VastaaPoistaKiva! Käy sulle hyvin.
VastaaPoistaAurinkoisia päiviä!:)
Nätti, myös tuon tunikan alla.
VastaaPoistaTuo kankaan helmaosuus on jotenkin tutun näköistä. Onkohan mulla ollut joskus lapsena tuommonen hame tai alushame? Jotain tosi tuttua siinä on.:)
t.Paula