Nyt ne on ikkunas

Nimittäin nämä Pellavaiset verhot, joihin naapurin 

Maija mumma nypläsi pitsit.

Tai onhan ne ollu jo pari viikkoo, mutta kun

me ollaan oltu LOMALLA!!!

:D:D:D

Olihan siinä hommaa ommella käsin pitsit kiinni kankaaseen,

mutta kyllä kannatti. 

Ikkunat on hirveen haasteellisia kuvata, joten tän

parempaa kuvaa en saanu.

Synttäreistä jäi simpukoita vielä koristeeksi ikkunalaudalle, 

kun en raaskinu niitä kaappiinkaa laittaa.

Kannu, vai mikä lie, löytyi metalliroskiksesta.

Piti se sieltä dyykata mukaan :D

Toisen romu, on toisen aarre, niin se vaan menee :D

Pikkusimpukat laitoin lasipulloon.

Aikoja sitten tehty Tilda kani tykkäsi simpukoista 

ja nappasi pullon kainaloon.

Hyvää alkanutta elokuuta!!

Ps. Jos haluaa viettää romanttisen viikonlopun oman kullan kanssa,

niin suosittelen Vantaan Flamingo Span K20-kylpylää!

Tämä ei oo maksettu mainos, mut ollaan vaan vieläki niin fiiliksissä,

ku vihdoin päästiin rentouttavalle lomalle, viime kerrasta kun on jo aikaa :D

Nypläystä ja pupuja

Neulerintamalla on hieman pahin vimma laantunut,

 kun kevät on saanut ajettua mut pihalle :)

(toki puikoilla on koko ajan jotain, mutta valmista ei tule enää ihan liukuhihnalla)

Viime syksynä naapurin mukava Maija-mumma

lupasi opettaa mulle nypläystä.
Keittiön verhoon oli tarkoitus pitsit nyplätä.

Kerkesin mä varmaan kerran kokeilla itsekkin,

kun Maija innostuksissaan posotteli menemään 

koko puolentoista metrin reuna- ja välipitsin :D

No, kerkeenhän mä opetella myöhemminkin :)
Nyt mä sitten ompelen pitsejä pellavakankaaseen KÄSIN!

Hirvittävän hidasta, mutta kivaa :)

Ei taida ihan täksi kevääksi valmistua, mutta kesäksi ny ainakin.

Viikonloppu meni hoivatessa meidän toista pupua, 

jolla oli keuhkoissa jotain tulehdusta ja reilusti alilämpöä.

Eläinlääkäri oli jo melkein varma, ettei pupu enää toivu.

Kotona Pupu kiersi sylistä syliin lämmittelemässä huopaan kiedottuna

ja niin se sieltä vain rupes piristymään. :)

Nyt syö ja juo normaalisti.

Kaiken lisäksi viime kesänä eläinlääkärin tytöksi arvelema Ludviina

on sittenkin poika. Niin se vain on vaikeaa arvioida pienen pupun sukupuolta oikein.

Vuoden vanhalla se on jo paljon selkeämpää.

Ja käytöksestä päätellen myös meidän toinen pupu on poika.

Vielä muutama viikko sitten oltiin näin sovussa.

Sitten jouduttiin laittamaan aita väliin, kun reviiritaistelusta ei tullut loppua.

Nyt on taas rauha maassa :)

Talvikoppiin rakensin jo valmiiksi molemmille omat pesät jämälaudoista.

Tosin Ludviinan nimi täytyy nyt taas muuttaa Ludvigiksi.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

:)