LinnaNaamiaiset

Viime viikonloppuna kylän koulu

täyttyi Linnanneidoista, haamuista ja

olipa itse kuningaskin saapunut paikalle.

Meillä oli nimittäin Keski-aikateemaiset

LinnaNaamiaiset!

Mä surauttelin Ronjalle Linnaneidon mekon 

Prinsessakirjan (Lenée Grue ja Line Watt) ohjeilla.

Kirjan mallit oli tosi kivoja, mutta mutta...

Kaavat oli minikoossa ja ne olis pitäny jäljentää ruudulliselle

kaavapaperille, jota ei myyty missään lähikaupungin liikkeessä.

Piirsin ruudukon A4lle ja siirtelin sitä kaavapaperin alla, jotta sain kaavat tehtyä.

Sitä en tee kyl ikinä enää!!

Toisekseen ohjeet oli aika suurpiirteiset.

En nyt jaksa ruveta kaikkia epäselvyyksiä tähän purkaan, 

mut toista mekkoo en kyl tän kirjan ohjeilla tee. 

Sen verran hermot meni :D

 

Mutta mekko valmistui pienine sovelluksineen ajoissa ja 

Linnanneito oli tyytyväinen :)

 Piippahatun(kuten Ronja hattunsa nimitti) tein kartongista, jonka

päälle liimasin samaa Loimusamettia kun mekossakin. 

Hatusta roikkuva hörsö on tyllinsuikale.

Kukkakuvioisen nauhan oon muistaakseni tuonu joskus Venäjältä.

Linnassa on tietty myös paljo Lepakoita.

Niitä oli roikkumassa puunoksalla...

...ja pöydissä puusta pudonneiden lehtien kanssa.

Kuivuneet lehdet koristeena tais olla meidän naapurin idea.

Enpä ite oo tullu aatelleeksi, että ne vois näyttää hyvältä pöydällä

:D

Joulunaika on näköjään alkanu.

Huomaan sen siitä, kun tän blogin luetuinpien juttujen listalle ilmestyy EnkeliTortut 

:D

Kissa ja Hiiri

Viikolla oli kerhossa vappunaamiaiset.

Niihin meiltä lähti MinniHiiri.

Tein mustaan hiuspantaan Minnihiiren korvat virkkaamalla.

Tein isommat kuin ohjeessa ja kovetin Paverpoolilla, koska muuten ne lurpahti.

Ohje löytyy ravelrystä.(Engl., ilmainen)

Ohjeessa oli myös kuvia, joten helppo tehdä, vaikka ei englantia osaiskaa.

Lankana käytin jotain ikuisuuden vanhaa mustaa villalankaa

Pallomekko olikin jo valmiina kaapissa.

Jessikin on kunnostautunut hiiririntamalla.

Kolme hiirtä muutamassa päivässä tuvasta.

Me ei pahemmin hiirenloukkuja tarvita :)

Hyvää vappua!

Ingalsin Lauran tyyliin

Me oltiin Ronjan kanssa viime keskiviikkona naamiaisissa. Inspiraationa asuvalinnassa oli lapsuuteni suosikki tv-sarja, Pieni talo preerialla. Oma asuni oli hattua lukuun ottamatta lainassa ystävältäni. Ronjan asun ja molempien hatut tein itse. Samalla sain kokeilla Ronjan synttärimekon kaavoja, jotka vaativatkin aika paljon muutoksia.


Mukavaa kevätpäivää
t: Ronja ja Sari alias Laura ja Catherine Ingalls :)

Fiilismekko kukkaiskeijulle

Meillä toimii omalla kylällä äiti-lapsipiiri ja viime kerralla siellä oli Vappunaamiaiset.
Onneksi mulla oli puoliksi valamiina fiilismekko Ronjalle.

Nimensä mukaisesti mekko on fiiliksellä tehty. Yläosan kaavat on liivimekosta, hihan kaavat toisesta mekosta. Hihansuihin leikkelin lovia ihan fiiliksellä. Alaosaan leikkelin suikaleita kahdesta eri kankaasta. Violetinsinistä ja vihreää.


Jos mitä tahansa mekkoa on nykyään vaikea kuvata meidän pienen ikiliikkuja päällä, tämä oli kyllä haastavin kaikista. Suikaleinen helema lenteli sielä sun täälä ja juuri kun kaikki suikaleet oli saatu ojennukseen, oli Ronja jo kiepsahtanut ympäri ja peruutteli vauhdikkaasti... No tässä nyt yksi nopeasti napattu suurinpiirtein onnistunut otos.


Mutta pääasia, että oli hauskaa!

Itse kaivelin kaapin pohjalta Milli menninkäisen asun esiin. (kuva on aijemmin otettu, meidän naamiaistupareissa muutama vuosi siten... Appelsiini korukin on jo ehtinyt matkanvarrella mennä hukkaan...)

Niin siinä oli sitten kukkaiskeiju ja Milli menninkäinen!

Hyvää vappua!
-Sari-

Satutädin töppöset ja muuta villaista

Mua sanottiin pienenä satutädiksi. Ehkä siksi, että mulla oli vilkas mielikuvitus ja ''kirjoittelin'' ja piirtelin itse satuja heti kun vain kynä alkoi kädessä pysyä. Talvella rakentelin keijumajoja lumesta ja kesäisin metsässä oli itse tehty risumaja. Keskellä järveä oli hattivattisaari ja kodin viereinen metsä oli röllimetsä. Eväät pakattiin reppuun ja mentiin retkelle metsään tai huonolla säällä olohuoneeseen peitoista kyhätyn majan alle.
Vaan aikuistuuko tämä sisäinen lapsi koskaan?


Lampaanvilla on sitten hauska materiaali. Siitä saa vaikka mitä! Vilkas mielikuvitus pääsee valloilleen ja lapsuuden satuhahmot saavat näkyvän muodon.


Silloin kun muutettiin omaan tupaan, päätettiin heti, että tuparit olisi kavereiden kesken pidettävä. Mutta haluttiin vähän erilaista... Niinpä järjestettiin naamiaistuparit ja minä päästin taas mielikuvituksen lentämään. Sain hyvän syyn huovuttaa kauan haaveilemani huopatöppöset. Olisihan mun asuni Milli-menninkäinen. Ja kultani luonnollisestikkin Rölli-peikko.

Näitä töppösiä on tullut pidettyä kylminä talvipäivinä. Niillä on ihana hipsutella pakkasen paukkuessa ulkona.



Siinä asut kokonaisuudessaan...