Liivimekko

Mä tein tän liivimekon ja oranssin paidan joskus pari vuotta sitten ja oon tykästyny vieläkin. Tosin paita liivimekon alla vaihtelee fiiliksen mukaan.

Mulla ei ollu mitään kaavoja. Käytin mallina jotain paitaa ja yläosan leikkelin ihan summissa. Omasta mielestäni onnistuin ihan hyvin, vaikka homma meni aika säätämiseksi.
Paitaan oliki sitte ihan normi t-paidan kaavat, hihat vaan jostain muusta paidan kaavasta missä oli tommoset rypytetyt pussihihat. Mekko on college kangasta ja paita trikoota.
Kuvat on räpsiny mun kaveri...

Muotitietoinen

Ronjasta on tullu varsin muotitietoinen tenava. Sai synttärilahjaksi Hello Kitty paidan ja on aivan ihastunut siihen. Eikös se nyt ole pikkutyttöjen kuuminta muotia? Paita ei saanut olla rauhassa edes pyykkikasassa, kun Ronja kävi sen nappaamassa mukaan ja kietoi hartiahuiviksi. Tyytyväisenä konttaili ympäriinsä muotiluomustaan esitellen. Hassu lapsi :)


Halipulaa ei nalle pääse kärsimään, kun sitä halaillaan mennen tullen ja monta kertaa peräkkäin. Ronjan oma halinalle.

Joku aika sitten näin Tuulan blogissa ihanan mummola kyltin. Sattumalta törmäsin kauppaan, jossa oli niitä myynnissä. Teksti oli niin osuva, että pakkohan se oli Ronjan mummolaan kiikuttaa :)

Eilen leivoin pitkästä aikaa pullaa. Teen sitä harvoin kai siitä syystä, etten oo onnistunu tekeen hyviä pullia. Aina jotenki kuivia... Mut tää oli ihan positiivinen yllätys. Kaulin pullataikinan levyksi ja kääräisin sisään mustikkahilloa. Maistui hyvältä vielä tänäkin aamuna, eikä tullu kuivaa! Jospa tästä pikkuhiljaa oppii :)

VoiPytty!

Voipytty, niin luki siinä lapussa, joka oli liimattu kipon kylkeen
Löytyi tänään kirpparilta. Nyt siitä tulee namipytty, koska sisältö tulee olemaan jotain makiaa :)

Kirpparilta löytyi myös pari vanhaa uunivuokaa.


Ja tää löytyki sitte Tiimarin alekopasta. Eihän sitä sinne voinu jättää....?


Sain tämän mukavan tunnustuksen Nirpulta sekä Heliltä. Kiitos paljon teille!
Ja tässä tulee ne seitsemän asiaa, joita oli tarkoitus kertoa itestä.

1. Mä harrastan ratsastusta. Alotin sen uudestaan tänä kesänä, ku meidän lähellä on hevosia.

2. Meidän ulukorakennus on täynnä possuja

3. Possut ei oo meidän. Ne on alivuokralaisia. Rakennus on siis vuokralla.

4. Mulla ei oo koskaan ollu vauvakuumetta. Joskus pidin itteeni outona, ku eikös kaikki naiset kuumeile vauvojen perään. Kunnes totesin, että on niitä muitakin, mut ei vaan tuu koskaan puheeksi.

5. Silti mulla on maailman ihanin ja suloisin tyttö. Mut en haikaile vauvavuoden perään. Ihanaa ku tyttö kasvaa ja oppii kaikkee uutta :) Voidaan tehä sitte yhessä kaikkee kivaa :)

6. Mä oon aika rauhatoon luonne. En osaa olla kauaa paikallani ja aina pitää olla jotain tekemistä ettei tylsisty. Opiskeluaikoin kudoin sukkaa tai jotain muuta tunnilla, että pysty keskittymään paremmin. Muuten ajatukset haahuili sielä sun täälä. Nytki vaihdan asentoa tuolilla jatkuvasti ku en osaa istua hiljaa X)

7. Kaikessa rauhatomuudessani oon kuitenki sinut itteni ja elämäni kanssa. Rauhaton on rauhottunu sen verran, että muuttolaukkuja ei pakata enää hetkeen, vaan oon löytäny kodin, jossa asutaanki vähän pidempään :) Vaan eihän sitä koskaan tiedä mistä tää perhe tulevaisuudessa itsensä löytää...?

Mä taidan tehä samoin ku Maaka... Huomasin myös, että tunnustus on kiertäny jo monella, joten en sen kummemmin laita sitä eteenpäin. Mut, jos sulla lukijani, ei sitä vielä oo niin nappaa tästä mukaan! Blogimaailma on täynnä ihania blogeja, jotka on tunnustuksen ansainnu!

Tarinoiden tarjotin

Vaalea, puunvärinen tarjotin, jonka lasikannen alla oli pieni joululiina, pääsi (tai joutui) käsittelyyni. Kun totesin, että taustalevyn saa irroitettua ja lasin alle vaikka mitä ihanaa, alkoi päässä raksuttaa kaikennäköisiä ideoita. Aikansa hauduttelin eri vaihtoehtoja ja lopputulos tuli viimeistä silausta myöten valmiiksi tänä aamuna.


Tarina tarjotin...
Lasin alle keräsin kokoelman erilaisia (yllättäen) vanhahtavia kuvia. Osa on lehdestä leikattu, osa netistä ja ompa joukossa neljä ite räppästyä kuvaa. Tosin fotosoppasin ne hieman vanhemman näköiseksi.

Tarinat syntyvätkin sitten mielikuvituksen tuotteena.
Tuleeko tällä kertaa hempeä tarina kahdesta rakastavaisesta, joiden ensitapaamiseen liitty pala suklaakakkua ja teekupponen?


Vai kerrotaanko tarina pienestä kahvilasta kaupungin vilskeessä, siellä käyvän seikkailijan elämästä?


Vai kenties siitä unelmien talosta, jonka puutarhassa kukki kauniit ruusut?

Antaa vaan mielikuvituksen virrata...

Käyhän tää ihan taulustakin... Ei sitä ny kaappiin laiteta käyttöö ootteleen.
Tarjottimen kehykset maalasin ensin maitosuklaanruskealla ja väliin krakeelauslakkaa. Päällinen luonnonvalkosella.


Toivottavasti kukaan ei ny saa täältä mitään vintage ähkyä, ku näyttää pahasti siltä, että mä oon vähän hurahtanu kyseisaan aiheeseen ja kuviin :D Koittakaa kestää, raja se mullaki tulee vastaan. Viimestään sitte, ku alakaa liikaa tursuta vintagea sieltä ja täältä x)

Mielikuvituksellista keskiviikkoa!
-Sari-

NappiPurkki

Kirkkaat lasipurkit näyttää kivoilta, ku sisältö näkyy ja näyttää nätiltä.
Hillopurkki tai mikä lie ollutki, pääsi uuteen käyttöön nappipurkkina.
Googlettamalla löytyi tämäkin etiketti, jonka liimasin purkin kylkeen. En enää osotetta muista kuvalle, mut löytyi muistaakseni hakusanalla Vintage label ja siel luki, että saa käyttää.


Nappivarastoni on vielä kovin pieni, mutta kai sinne ajan myötä kertyy... Persoonallinen kokoelma, niinkuin etiketissäkin lukee.

Verannalta

Kävin penkomassa vanhempieni varastoja ja löysin sieltä vanhan perunalaatikon. Pienenä oon kerran jos toisenki ollu perunamaalla ja keränny perunoita tällaisiin laatikoihin.
Nyt laatikko sai vähän toisenlaista käyttöä verannalla.

Kukintansa kukkineet ja nuupahtaneet kukat saivat tehdä tilaa vähän jo syksyisemmälle asetelmalle. Jossain lehdessä näin vanhoista laatikoista tehdyn kokonaisen hyllykön. Noh, mä alottelen nyt tällä yhdellä.


Laatikon alla on puinen hökötys, joka on peitetty matolla, ku on niin ruma. Jospa sen tilalle löytyis jossain vaiheessa jotain kauniimpaa...

Pupuharja antoi kyytiä hämähäkinseiteille ja lakastuneille kukanterälehdille.

Leppoisaa sunnuntaita :)
-Sari-

Etiketit mehupulloille

Kai se vihdoin on myönnettävä.
Syksy alkaa hiipiä ovesta sisään.
Tai ainakin se tuntuu syksyseltä, kun mehumaija porisee liedellä.
Osa mehuista menee suoraan pakkaseen talven varalle, mut osa jää lasipulloihin käytettäväksi.

Eilen illalla väsäilin mehupulloille etikettejä. Kaipasin jotain kauniimpaa, kun maalarinteipin pätkään kirjoitettu mustaviinimarjamehu. Koska pulloissa on milloin mitäkin mehua, en voinu liimailla etikettejä pulloihin kiinni. Tein sitte tämmöset vaihdettavat versiot.


Leikkasin pahvista (oli hieman paksumpaa pahvia) taustan ja liimasin alle käsintehtyä paperia. Tai jotain sen näköistä. Kuvat Googletin netistä hakusanalla Vintage ja fotosoppasin siihen kirjoitukset. Ainakin tästä linkistä löytyy vintage kuvia, joita saa käyttää ilmaiseksi.
Etiketit kiinnitin puuvillanarulla, mutta voihan niihin vaihtaa jonku nätin nauhan, ku semmonen löytyy.


Pulloissa on ite tehtyä punaviinimarja- ja omenamehua.
Mehukasta loppuviikkoa!
-Sari-

NamiNami

Marenkiomenahyväskää...

Ohje tulee tässä.

Pohja:
2dl vehnäjauhoja
0,5dl sokeria
100g margariinia tai voita
0,25dl vettä

Nypi jauhot, sokeri ja rasva murumaiseksi. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Kauli taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte:
n. 1kg omenia
1dl vettä
1dl sokeria
ripaus kanelia

Keitä soseeksi n. 10-15 min. Levitä pohjan päälle ja paista uunissa n. 20min, 200 astetta.

Päälle:
4 valkuaista
1dl sokeria

vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri. Levitä piirakan päälle ja jatka paistamista n. 8min. kunnes marenki on kauniin värinen.


Grillissä tirisi muiden herkkujen ohella broileri-vihannesvartaita. Paprikaa, sipulia, ananasta...

Kasvihuoneella

Vihertää ja punertaa.

PuutarhaPicnic

Eilen syötiin ulukona, omassa puutarhassa. Nurmelle levitettiin kaksi isoa vilttiä, grilli kuumaksi ja juotavat kylmäksi. Rento päivä rakkaimpien kanssa.

Isännän kalareissun saalis, ahvenet, savustettiin.

Mä tein meidän lempparisalaatteja.
Vihreääsalaatti:
Kurkkua, tomaattia, lehtisalaattia, paprikaa, ruohosipulia
Mukaan vielä fetaa, marinoituja valakosipulinkynsiä ja suolapähkinöitä


Perunasalaattia. Majoneesin sijaan laitoin ripauksen sinappia sekä Créme Bonjourin Cuisine... öh... tahnaa? No kuitenkin jotain sellaista... tuli parempaa näin. Mä en niin kauheesti tykkää majoneesista.


Jäläkiruuaksi... muurinpohjalettuja ja vastapoimittuja mansikoita.

Ja tän romanttisen picnicin jäläkeen tänään mennäänki sitte läiskimään värikuulilla toisiamme persuksille :D Olis värikuulasota ja muutama mustelma tiedossa illalla :)

Mukavaa alkanutta viikkoa!
-sari-